SAMANARVOINEN ELÄMÄNI -
välähdyksiä bangladeshilaisesta arjesta
Lue lisää eriarvoisuudesta ja pohdi eriarvoisuuden vähentämistä tehtävien avulla. Täältä löydät myös taustamateriaalia seuraavista teemoista:
-
Kestävän kehityksen tavoitteet
-
Suomen kehitysyhteistyö
-
Eriarvoisuus ihmisten välillä
-
Voiko myötätunto vähentää eriarvoisuutta?
-
Valokuvaaja GMB Akash
-
Millainen maa on Bangladesh?
Sen jälkeen on itse pohdintatehtävien vuoro.
Hankkeen tarkoitus
Maailmassa miljardit ihmiset elävät eriarvoisessa asemassa. Syyskuussa 2015 Yhdistyneiden kansakuntien 193 jäsenvaltiota hyväksyivät 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Niiden tarkoituksena on vuoteen 2030 mennessä poistaa äärimmäinen köyhyys, suojella maapallon kantokykyä ja edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi kestävän kehityksen tavoitteesta. Meidän kaikkien on tehtävä osamme, ja jokainen meistä voi olla osa muutosta jotta maailmasta tulisi oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi paikka elää!
.jpg)
Samanarvoinen elämäni -vihkot ovat saatavilla myös Subjectaid.fi -palvelussa
Pohdintakysymyksissä viitataan usein GMB Akashin valokuviin. Voit katsoa niitä verkkosivuilta
tai sitten slide-esityksestä, jonka löydät pdf-muodossa.
Ulkoministeriö
Utrikesministeriet
Mitä Suomen kehityspolitiikka tavoittelee?
Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keskeisenä tavoitteena on tukea kehitysmaiden pyrkimyksiä eriarvoisuuden poistamiseksi ja edistää kestävää kehitystä.
Kehityspolitiikka on toimintaa, joka tähtää maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, kaikkien ihmisten oikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Kehitysyhteistyö on käytännön yhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehityspolitiikkaan kuuluu myös yhteistyö erilaisten järjestöjen kanssa. Yhtenä keinona on tukea kehitysyhteistyöjärjestöjen hankkeita ja globaalikasvatusta maailmanlaajuisen eriarvoisuuden poistamiseksi.
Mitä eriarvoisuus on?
.png)
Eriarvoisuus merkitsee ihmisten välillä olevaa epäoikeudenmukaista erilaisuutta. Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi terveyteen, sukupuoleen, ikään tai asumiseen liittyvässä hyvinvoinnissa. Tämä johtuu monesti epäreiluista olosuhteista ja kohtelusta. Eriarvoisuuden vastakohtana voidaan pitää tasa-arvoa. Eriarvoisuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet ihmisillä on koulutukseen, terveyspalveluihin ja puhtaaseen ympäristöön. Eriarvoisuutta voi vähentää joko tasa-arvoisella kohtelulla eli antaa kaikille saman verran tai antamalla kullekin tarpeen mukaan.
Suomea pidetään monien tutkimusten ja vertailujen mukaan yhtenä maailman oikeudenmukaisimmista ja tasa-arvoisimmista maista. Siitä huolimatta, 80 prosenttia suomalaisista kokee, että eriarvoistumisen lisääntyminen on suuri uhka.
Eriarvoisuus myös vähentää kykyä kokea myötätuntoa. Me kaikki voimme vaikuttaa eriarvoisuuden vähentämiseen jokapäiväisessä elämässämme ja pyrkiä opettelemaan myötätuntoa. Tärkeää on, että kiinnitämme huomiota siihen, miltä toisesta tuntuu.
Myötätunto vähentää eriarvoisuutta
Myötätunto auttaa eriarvoisuuden vähentämisessä. Joskus on tarve miettiä esimerkiksi: kuka saa auttaa, ketä saa auttaa ja kenen on lupa auttaa ketäkin.
Myötätuntoista toimintaa voi olla katse, lämmin hymy, oven auki pitäminen, toisen näkeminen ja toisen toimijuuden tunnustaminen. Myötätuntoinen ihminen näkee toisen ihmisen halut ja tarpeet. Myötätunto on myös heikompien puolustamista.
.png)
Valokuvaaja GMB Akash on myös hyväntekijä
GMB Akash on bangladeshilainen valokuvaaja, joka on kuvannut monia hyljeksittyjä ryhmiä, kuten köyhiä, prostituoituja, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, kastittomia eli daliteja ja kehitysvammaisia. Kuvillaan hän yrittää saada heidän äänensä kuuluviin.
Akash on auttanut monia kuvaamistaan ihmisistä esimerkiksi viemällä köyhille perheille lämpimiä vaatteita, koululaisille asuja ja muslimien Eid-juhlaa viettäville ruokaa. Hän on myös auttanut ihmisiä yrityksen perustamisessa: katulapset myyvät popcornia, mies myy vaatteita rikshakojusta ja toinen mies myy kurkkuja.
Akash on perustanut koulun, jossa köyhistä perheistä olevat lapset saavat opetusta. Hän kouluttaa myös ihmisiä valokuvaamaan. Akash on saanut kuvistaan monia kansainvälisiä palkintoja.
Bangladesh on tiheään asuttu maa
Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Bangladeshiin iskee vuosittain useita monsuunitulvia ja trooppisia hirmumyrskyjä. Tulvien aikaan isoja osia maasta on jäänyt veden alle. Luonnonkatastrofien vaikutusta pahentavat metsien hakkuut ja eroosio.
Yli puolet bangladeshilaisista työskentelee maanviljelijöinä. Maassa on useita tehtaita, joissa tehdään vaatteita länsimaiden markkinoille. Suurin osa tehtaiden työntekijöistä on naisia. He saavat usein melko vähän palkkaa ja työolosuhteet ovat huonot.
Suurin osa bangladeshilaisista on muslimeja. Maassa asuu myös muiden uskontojen edustajia, kuten hinduja, buddhalaisia ja kristittyjä.
Banglasdesh on yksi maailman köyhimmistä maista. Terveys- ja koulutustaso on noussut vähitellen, mutta maassa on pulaa puhtaasta vedestä. Suurin osa väestöstä elää maaseudulla.
Eriarvoisuutta on myös Bangladeshin sisällä. Vaikka maassa on muslimienemmistö, hindulaistaustaiset kastittomat eli dalitit ovat hyljeksityssä asemassa.
-
Bangladesh sijaitsee Etelä-Aasiassa.
-
Bangladesh itsenäistyi Pakistanista vuonna 1971
-
Bangladeshin pinta-ala on 143 998 km2
-
Väkiluku 162,7 miljoonaa
-
Pääkaupunki on Dhaka, jossa on noin 7 miljoonaa ihmistä
-
Virallinen kieli on bengali.
-
Valuutta on taka.
Samanarvoinen elämäni -tehtävien lisämateriaalipaketti
Lisää tietoa kestävän kehityksen tavoitteista:
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen tavoitteet YK-liiton sivuilla
https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet
Kestävän kehityksen tavoitteet Unicefin sivuilla
https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/
Plan International: Lapsen oikeuksien kymppi
https://www.globaalikoulu.net/wp-content/uploads/2020/08/2_Lapsen_oikeudet_ja_kestava_kehitys.pdf
Unicefin Kestävä kehitys -videosarja
https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/videot/ (Unicefin Kestävä kehitys -videosarja)
Kestävän kehityksen tavoitteista englanniksi
Kestävän kehityksen tavoitteista englanniksi UNDP:n sivuilla
World’s largest lesson. Global Goals -videosarja. Englanniksi
Margreet De Heer. Global Goals of Sustainable Development -sarjakuvasarja. Englanniksi
https://www.margreetdeheer.com/the-global-goals-of-sustainable-development/
Lisää eriarvoisuudesta:
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. (2020) Maija Mattila (toim.). Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö.
https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/08/Eriarvoisuus2020_web2.pdf
Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti. (2018). Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2018.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-557-0
Kauppinen, Antti (2020). Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta? Kalevi Sorsa -säätiö.
https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kauppinen_web.pdf
Hyvä pohdintamateriaalin lukija,
Tämä materiaali on luotu oppaaksi kaikille, jotka haluavat oppia lisää globaaleista kysymyksistä. Jotkut ohjeet ovat erityisesti opettajille ja muille kasvattajille globaalikasvatukseen. Materiaali liittyy Suomen Caritaksen Samanarvoinen elämäni -hankkeeseen. Sen puitteissa järjestetään vuosien 2021-2023 aikana bangladeshilaisen valokuvataiteilijan GMB Akashin valokuvanäyttely eri puolilla Suomea sekä netissä. Haluamme rohkaista kaikkia kuvien katselijoita käymään läpi seuraavia tehtäviä, ja pohtimaan, mitä keinoja meillä on vähentää eriarvoisuutta.
Kasvattajille ja opettajille:
Nämä pohdintatehtävät on tarkoitettu 9-12 -vuotiaille.
Osa näyttelykuvista saattaa järkyttää herkempää lasta ja jotkut kuvateksteistä tai pohdintatehtävistä voivat myös sisältää käsitteitä, jotka ovat tuntemattomia lapselle, ja joista puhuminen saattaa tuntua haastavalta. Tästä syystä olemme keränneet materiaalin loppuun käsitepankin, jonka tarkoituksena on auttaa kasvattajaa käsittelemään aiheita lasten kanssa. Materiaalissa esiintyvät käsitepankin sanat on merkitty tekstiin kursiivilla.
Eriarvoisuus vaikuttaa miljardien ihmisten elämään. Se on asia, johon suomalaistenkin täytyy vaikuttaa niin kehitysyhteistyön kuin omien valintojenkin kautta. Kasvattajat ovat merkittävässä roolissa lasten kasvamisessa myötätuntoisiksi yksilöiksi, jotka osaavat tunnistaa eriarvoisuutta, kyseenalaistaa sitä synnyttäviä rakenteita, ja pyrkivät omassa elämässään tasa-arvoisuuteen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Haluamme innostaa sinua käsittelemään eriarvoisuuden teemaa niin oppitunneilla, harrasteryhmissä kuin kotona tapahtuvissa yhteisissä keskusteluissa. Muokkaa materiaalia haluamallasi tavalla ja poimi sieltä ideoita omaan opetukseesi ja arkeesi.
Kun olet itsenäisesti tai oppilasryhmä on käynyt läpi tehtävät, toivoisimme palautetta. Lisäsikö pohdintatehtävät ymmärrystä eriarvoisuudesta? Voit täyttää palautelomakkeen.
Pohdintatehtävät 9-12 -vuotiaille
1. Ihmisen perustarpeet
-
ravitseva ruoka
-
puhdas vesi
-
televisio
-
polkupyörä
-
mahdollisuus sanoa oma mielipide
-
terveydenhoito
-
oma huone
-
karkkeja
-
turvallisuudentunne
-
koulutus
-
omaa rahaa
-
lomamatka
-
koti
-
mahdollisuus harjoittaa uskontoa
-
puhdas luonto
-
kännykkä
-
paikka, missä leikkiä ja pelata
Tarkastele yllä olevaa lista ja mieti, mitä sanat merkitsevät sinulle. Mitkä niistä ovat sinulle kaikkein tärkeitä? Entä mitkä ovat ihmisen perustarpeita, joihin kaikilla ihmisillä, ympäri maailmaa, on oikeus?
Muistele näkemiäisi valokuvia. Kuvataanko jossain niistä yllä olevia asioita?
2. Muistele edellisessä tehtävässä mainittuja perustarpeita. Millainen on koulusi? Entä millaista ruokaa syöt? Minne menet jos sairastut? Pääsetkö halutessasi puhtaan luonnon äärelle esimerkiksi metsään, puistoon tai rantaan? Kuka sinun tarpeistasi pitää huolta? Voisitko itse tehdä jotain jokapäiväisessä elämässä, että sinulla, ja muillakin lapsilla, olisi mahdollisuus näihin asioihin?
Monilla lapsilla on jonkinlainen viikoittainen tehtävälista – ehkä sinullakin. Minkä vuoksi tehtävät yleensä tehdään? Onko jotain, mitä voisit lisätä viikoittaiseen tehtävälistaasi?
3. Palauta mieleesi yksi valokuvissa esiintyneistä henkilöistä. Mieti, miltä maailma näyttää hänen näkökulmastaan. Mitkä ovat hänelle tuttuja paikkoja ja asioita, entä outoja ja eksoottisia? Millaisessa paikassa kuvan henkilö voisi haluta asua? Jos voisit viedä henkilöön jonnekin sinulle tuttuun paikkaan, minne veisit hänet? Miksi?
4. Mieti, mikä tekisi sinut onnelliseksi juuri nyt. Jos syntymäpäiväsi olisi ensi viikolla niin haluaisit lahjaksi? Entä jos hyvä haltija lupaisi toteuttaa minkä tahansa toiveesi? Mitäköhän kuvien henkilöt toivoisivat?
5. Muistuuko mieleesi jokin kerta, kun teit mielestäsi väärin? Entä milloin muistat tehneesi oikein, vaikka olisit ehkä voinut tehdä toisin? Onko hyvyydestä ja oikein tekemisestä hyötyä?
6. Mieti ystäviäsi, luokkatovereitasi, ja muita tuntemiasi ihmisiä. Onko kaikilla heillä asiat hyvin? Uskotko, että kaikkia heitä kohdellaan hyvin heidän jokapäiväisessä elämässään?
7. Onko jotakuta kaveriasi, ystävääsi tai lähimmäistäsi kohdeltu joskus väärin? Mitä voisit tehdä sellaisessa tilanteessa? Voisiko vastaavanlaisen tilanteen estää tapahtumasta tulevaisuudessa?
8. Palauta mieleesi joku kuvien henkilöistä. Mitä asioita muistat hänestä ensimmäisenä? Miten kuvailisit häntä? Miksi arvelet muistavasi juuri ne asiat? Millaisia toiveita ja pelkoja henkilöllä on ja millainen hän on luonteeltaan? Uskotko hänen oikeasti olevan kuvittelemasi kaltainen? Oletko oikeassa elämässä erehtynyt joskus pitämään henkilöä toisenlaisena kuin mitä hän oikeasti on? Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, eli käsitystä, jotka ovat syntyneet ennen ihmiseen tai asian tutustumista. Usein ne eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Tärkeää onkin omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja tunnustaminen.
9. Muistuuko mieleesi joku kuvien henkilöistä, joka oli onnellinen? Entä surullinen ja vihainen omasta tilanteestaan? Milloin olet itse tuntenut itsesi erityisen epäonnekkaaksi tai onnelliseksi?
10. Muistele valokuvissa näkemiäsi henkilöitä. Mitä kuvien henkilöt pelkäävät? Siirrä sitten huomiosi omiin läheisiisi, ystäviisi, perheenjäseniisi. Millaisia pelkoja tai suruja heillä voisi olla? Mikä saa sinut jaksamaan vaikeiden tilanteiden yli? Mistä erilaiset ihmiset saavat voimaa? Saatko itse voimaa samanlaisista asioista kuin läheisesi tai kuvien henkilöt?
11. Mieti millaisissa tilanteissa koet ystäviesi ja perheenjäsenesi välittävän sinusta ja rakastavan sinua. Miten he sen näyttävät? Miten itse haluaisit heidän osoittavan sinulle, että he välittävät sinusta? Näytätkö itse heille tarpeeksi usein, että välität heistä? Voisitko löytää arjen keskeltä tilanteen, jossa näyttää heille , että välität heistä – vaikka jo tänään?
12. Palauta mieleesi kuvien henkilöt. Kuka kuvien ja tarinoiden henkilöistä nousee mieleesi onnellisena? Miksi? Miten itse tulet onnelliseksi? Tuletko onnelliseksi samankaltaisista asioista kuin kuvien henkilöt?
13. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisiä pidetään saman arvoisina ja heille pyritään takaamaan samat oikeudet ja samanlaiset mahdollisuudet. Millä tavoin ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat eri puolilla maailmaa? Millä tavoin sinä voit edistää yhdenvertaisuutta esimerkiksi omassa luokassasi tai harrastusryhmässäsi?
Käsitepankki
Allah – Allah on arabian kielen sana, joka tarkoittaa Jumalaa. Muissa kielissä, esimerkiksi suomessa, sanalla viitataan usein erityisesti islaminuskon Jumalaan.
Anoreksia - Anoreksia eli laihuushäiriö on sairaus, jossa henkilö alkaa eri syistä säännöstellä, väistellä ja välttää syömistä. Se on psykiatrinen pitkäaikaissairaus, jossa sairastuneella on pakonomainen tarve pudottaa painoaan.
Basaari – itämainen, erityisesti islamilaisen kulttuuriperinteeseen kuuluva, katettu tori tai kauppapaikka.
Dalit - hindujen kastilaitoksessa perinteisesti kastittomista käytetty nimitys. Hindulaisuudessa ihmiset jaetaan kasteihin, ja ilman kastia jääneiden dalitien asema on ollut perinteisesti kaikkein huonoin. Ylempiin kasteihin kuuluvat käyttävätmonesti kasteihin kuulumattomista nimitystä “koskematon”, joka on halventava. Daliteja löytyy muun muassa Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Pakistanista.
Eid - id al-Fitr- eli eid-juhla päättää ramadan-kuukauden, jonka ajan muslimit paastoavat valoisana aikana.
Eroosio - Maanpinnan kulumista eli eroosiota tapahtuu esimerkiksi veden, jään, tuulen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän seurauksena. Jopa kolmasosa maapallon viljelymaasta on tuhoutunut eroosion ja saastumisen seurauksena.
Huumeet - Huumeet ovat aineita, jotka muuttavat henkilön henkistä tai fyysistä tilaa. Jotkut huumeista voivat aluksi tuottaa mielihyvää, mutta monesti niiden vaikutus on hyvin arvaamatonta ja ne voivat olla käyttäjälle hyvin vaarallisia.
Iftar - ilta-ateria, jolla muslimit päättävät päivittäisen Ramadan -paaston auringonlaskun jälkeen
Itsemurha – Kuolemasta ja itsemurhasta tulee puhua lapselle ja nuorelle hänen kehitystasonsa mukaisesti. Voit avata asiaa kysymällä, mitä lapsi ymmärtää sanoilla ”kuollut” tai ”itsemurha”. Vastauksen kuultuasi voit selittää, esimerkiksi että: ”Kun ihminen kuolee, hän lakkaa hengittämästä ja ajattelemasta. Itsemurhassa ihminen on tehnyt jotakin sellaista, minkä vuoksi hänen ruumiinsa ei enää toimi.”
Kasti – Kastilaitos on järjestelmä, jossa yksilön aseman, toimintamahdollisuudet ja kulttuurin määrittää hänen syntyperänsä. Hindujen yhteiskunta jakautuu eri kasteihin, eli yhteiskuntaluokkiin. Kastilaitoksen sääntöjen mukaan ylemmän ei ole hyvä olla tekemisissä alempaan kastiin kuuluvan kanssa. Neljän kastin ulkopuolelle jäävät kastittomat, eli dalitit, jotka ovat pääkastien alapuolella ja tekevät kaikkein vähiten arvostettuja töitä.
Maahanmuuttaja, “mamu” - Ulkomailla syntynyt henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, mutta asuu Suomessa ja on saanut oleskeluoikeuden. Maahanmuuttaja ei ole haukkumasana, vaikka sen lyhennettä “mamu” käytetään joskus sillä tavoin. Termiä käytetään monesti virheellisesti myös esimerkiksi yksilön nimen, ulkonäön tai äidinkielen perusteella.
Monsuuni – Monsuuni on sääilmiö, johon kuuluvat vuodenaikojen mukaan suuntaa vaihtavat rajut tuulet sekä rankat ja pitkäkestoiset sateet. Monsuuneja esiintyy trooppisilla alueilla eri puolilla maailmaa, erityisesti Kaakkois-Aasiassa.
Prostituutio – Seksistä ja prostituutiosta tulee puhua kannattaa kertoa lapselle ja nuorelle hänen kehitystasonsa mukaisesti. Voit avata asiaa kysymällä, mitä lapsi ymmärtää sanalla rakastelu, ja kertoa sitten sen olevan aikuisten välistä hellyyttä ja nautintoa. Voit selittää esimerkiksi että: ”Prostituutio on näyteltyä hellyyttä, mitä jotkut päätyvät tekemään ansaitakseen rahaa”.
Pyhäkkö - on pyhä paikka, joka on omistettu tietylle jumaluudelle, sankarille tai esikuvalle hänen ylistämistään ja palvomistaan varten.
Ramadan - Ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi ja paaston aikaa muslimeille. Sen aikana pidättäydytään ruoasta ja juomasta aamun sarastuksesta auringonlaskuun, sekä keskitytään omaan henkiseen kasvuun – kiitollisuuteen, kärsivällisyyteen, armollisuuteen ja myötätuntoon.
Riksha - yhden tai kahden henkilön kuljettamiseen tarkoitetut rattaat, joita vedetään usein joko polkien tai skootterivetoisesti. Rikshaa käytetään erityisesti Kaukoidässä, mutta myös Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, joissa sillä on erilaisia nimityksiä.
Sari (saree tai shari) - naisten Intiassa, Bangladeshissä, Sri Lankassa ja Nepalissa käyttämä vaate. Sari on useita metrejä pitkä kankaansuikale, joka kiedotaan päälle siten, että se peittää koko vartalon.
Sehery (the ‘suhoor’ or ‘sehri’) – aamuateria, jonka jälkeen muslimit aloittavat päivittäisen Ramadan -paaston juuri ennen auringon nousua.
Sweeper, lakaisija – ihminen joka lakaisee katuja ja puhdistaa viemäreitä usein paljain käsin. Tämä työtehtävän ajatellaan perinteisesti kuuluvan kastittomille, eli daliteille.
Sykloni – Liikkuva matalapaine, eli sykloni, aiheuttaa trooppisilla alueilla monesti hirmumyrskyjä, kuten hurrikaaneja, taifuuneja, tai trooppisia sykloneja, jotka ilmenevät pyörteisenä tuulena, kaatosateena ja ukkosena.
Taka - Bangladeshin rahayksikkö (BDT). Yksi euro vastaa noin 100 takaa.
Vammainen – ihminen, jolla on jokin pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. (YK:n vammaissopimus, 2016). Vammaisuudesta saa ja pitääkin puhua, mikäli se tapahtuu asiallisesti. ”Vammainen” ei ole haukkumasana.
Tämä pohdintamateriaali sisältyy Suomen Caritaksen Samanarvoinen elämäni -hankkeeseen. Siihen sisältyy valokuvaaja GMB Akashin kuvien näyttely, somekampanja ja valokuvauskilpailu.
Löydät lisää tietoa hankkeesta sivuilta www.samanarvoinenelamani.org.
Hanke toteutetaan vuosina 2021-2024 ja se saa Ulkoministeriön viestinnän ja globaalin kasvatuksen tukea. Pohdintamateriaalin tekstit ovat kirjoittaneet Mervi Hakoniemi ja Laura Koskelainen.